Hauskaa Juhannusta

 

Tällaisia ihana pulloposkia on näistä ryhmä- Rämän pojista tullut. Pojat voivat ja kasvavat hyvin ja emolla riittää maitoa. 

Poudan kanssa ollaan siirrytty asemasodasta välirauhaan, nyt on pennut saaneet olla rauhassa laatikossa lattialla minun valitsemassa paikassa.

 Pouta-emon viime viikon missio oli saada pesäpaikka mahdollisimman korkealle. Paikkaa haettiin kylppärin peilikaapin päältä, eteisen hattuhyllyltä ja kerran hain pennut pois eteisen komeron päältä. Lopulta Pouta löysi mielestään oivallisen peäpaikan takan viereisen puutelineen päältä. Sinne se kuskasi pentunsa kiiveten ensin jakkaralta takan päälle ja sieltä sitten telineessä olevaan laatikkoon. Otin laatikon alas ja vein pennut työhuoneeseen. Poutapa sieppasi samantein  pennun suuhunsa ja lähti hyppäämän takan päälle vaikka jakkara oli otettu pois. No eihän voima takatassuissa sentään riittänyt hyppäämään kaksimetrisen takan päälle, kun pentukin oli vielä kannetavana.  Yritystä se ei kuitenkaan estänyt, vaan Pouta hyppi vieterinlailla takanreunaa vasten, joten minun täytyi antaa periksi. Laitoin vähän isomman laatikon hyllylle ja siirsin pennut sinne. Siellä Pouta sitten hoiti tyytyväisenä pentujaan. Laatikko oli kuitenkin niin pieni, ettei Pouta saanut edes jalkojaan kunnolla suoraksi. Kolmen päivän koppihoito auttoi ja Pouta suostui pesän siirtoon.

Api-iskä valmistui toukokuun lopussa Hyvinkäällä Grand international championiksi ja käytiin oikein valokuvaajalla.Viime viikolla lähti sitten pojalta pallit, joten näyttelyuraa jatkamme kastraattiluokassa.

Qilda
KBL f 09 22

Qur-Noir
KBL n 09 22

 

 

Nämä kaksi kaunokasita ovat vielä vailla omaa kotia.   Kyselyitä on kyllä taas tullut, mutta mitään varmaa ei ole vielä tiedossa. Näistä molemmista saisi aivan ihan näyttelykissan, uskoisin että ulkonäkö ja luonnekin kyllä riittävät hyväänkin näyttelymenestykseen.

Pojat viikon vanhoja

Olipa taas helppo ottaa noista vääntelijöistä kuvia. Pikkupennut ovat voineet hyvin ja kasvaneet hienosti, ei ole onneki tarvinnut lisämaitoa antaa. Silmät alkavat jo aueta. ja napanuorat ovat karisseet. Rauhallinen ja levollinen pentue tuntuu olevan.  Pennulla on vielä vain työnimet, mutta kyllähän ne niilläkin erottaa.

 Pouta-äitikin on ollut suht tyytyväinen, mitä nyt kerran rahdannut yhden pennun eteisen komeron päälle. Poudalla on ilmeisesti korkeat tavoitteet, kun kovasti se mielii jonnekin ylös. Tänään Pouta löytyi kylppärin peilikaapin päältä, ilmeisesti paikka ei kuitenkaan ollut sopiva pesäksi, kun Pouta suostui sieltä pois tulemaan.

Minihäntä

Minihäntä

Ykkönen

ykkönen

Pilkku

Pilkku

Musta

Musta

pilkku kakkonen

pilkku kakkonen

valkokaulus

valkokaulus

Rankka urakka takana

5.6 klo 16.15- 18.50

Kyllä otti koville, Pouta pyöräytti 6 hassunhauskaa Bobbari-poikaa kahdessa ja puolessa tunnissa.  Eipä sitä sitten enää jaksanut muuta kuin nuokkua puoli-istuvassa asennossa. Synnytys sujui ongelmitta ja Pouta hoiti hienosti pennut. Synnytyksen jälkeen ajattelin jättää Poudan pentujensa kanssa kaikessa rauhassa lepäämään saunakamariin, mutta sehän oli Poudasta aivan käsittämätöntä. Heti kun ovi laiettiin kiinni alkoi huuto ja valitus. Pouta ryysäsi ovelle naukumaan ja halusi pois saunasta. Kun ovi avattiin pouta juoksi olohuoneeseen ja alkoi tyytyväisenä pestä itseään. Mitään kiirettä ei tuntunut pentujen luokse olevan. Ajattelin jo, että se ei kertakaikkiaan halua hoitaa pentuja ja jättää kaiken hoitovastuun minulle. Mutta ongelma olikin siinä ettei, Pouta halunnut olla yksinhuoltaja, vaan halusi sinne missä muutkin. Nyt pentulaatikko on olohuoneen lattialla ja muut kissat ja koirat käyvät vuoronperään kurkkaamassa laatikkoon ja Pouta onnellisena kehrää niille.

Musta-valkoista poika-poweria. Kaikki taitavat siis olla poikia, onneksi ei sentään seitsemää veljestä tullut

Tänä aamuna kaikilla oli painot nousseet. Pirteiltä ja reippailta näyttävät. 

Dalmatialainen seitsen piste-pirkko
Syntymäpaino 99g

Musta, vain hieman valkoista mahassa
Syntymäpaino 85g

Minihäntä bicolour
Syntymäpaino 87g

Mustabicolour
Syntymäpaino 98g

kakkos dalmis, taitaa olla harlekiini
Syntymäpaino 91g

Valkokaula bicolour
Syntymäpaino 91g

Osataan jo poseerata

Aika rientää ja lapset kasvaa. Ai että, bobbarin pennut osaavat  olla hauskoja. Virtaa riittää näissä kavereissa. Voi kun ihmiset tietäisi miten ihana luonne bobbareilla on, suuria persoonia kaikki. Se joka on  kerran nähnyt livenä näiden pentujen isän Apin ei voi sitä koskaan unohtaa.

Minun ehdoton suosikkipentuni Pikku-Musta, viralliselta nimeltään QUR-NOIR. Sen pahin vika on ettei siitä oikein koskaan onnistu saamaan kuvaa joka tekisi oikeutta sen kauneudelle. Qurnu on väriltään musta tabby, ei siis kilpikonna kuten aluksi luulin. Tästä joku saisi upean näyttelykissan, jonka henkinen ja fyysinen kapasiteetti pystyy päihittämään yhden sun toisenkin kanssakilpailjan. Qurnu on ehkä parhaiten perinyt isänsä sosiaalisen ja avoimen luonteen

 

 

 

KatsokaaQIBBONIA, meidän pikku-apinasta on kehittynyt tällainen kaunotar .Onneksi vilkas apinan luonne ei ole minnekkään kadonnut.

QU-QUUn Ilme on vakava, mutta luonne leppoisa. Meidän pieni käen- poika (tai siis tyttö) on ehkä hieman pidättyväisempi kuin siskonsa, mutta jaksaa kyllä touhuta ja leikkiä siinä missä kaveritkin.

Qildan vähän sama ongelma kuin Qurnulla, kuvat eivät tahdo onnistua. Qilda on tosi lämpimän värinen tumma kilpikonna tabby. Upean värityksensä on perinyt äidiltään, mutta mistä liene hersyävän hauskan luonteensa on perinytkään. Tällä tytöllä olisi varmasti myös hieno tulevaisuus näyttelykissana.

QUENTIN on joukon ainoa poika, mutta ei ole kuitenkan pentueen villein viikari. Siitä tulee varmaankin iso ja rento sohvanvaltaaja joka rauhallisella olemuksellaan hurmaa kaikki. Quentin on alustavasti varattu, mutta kauppa vielä epävarma, joten kannnattaa vielä kysyä.

 

Niin ja kyllähän tämäkin pikku-rouva kasvaa. Viikon sisällä pitäisi perheen lisäystä tulla